Kissalani

Kasvattajanimi FI*Taimitarhan on rekisteröity 07/2019 Suomen Kissaliittoon. Kasvattajanimen alla toimin minä, Pinja, sekä taustajoukoista löytyy mieheni ja 5-vuotias kovaa vauhtia kissaekspertiksi kasvava poika. Eläinlaumamme koostuu kahdesta koirasta; suomenlapinkoira Emma 6v. ja havannankoira TaoTao 5v., sekä kolmesta ragdollista; Lamington 3v., Saaga 3v. ja Taimi 1v.

2014 sain Emman aikaisena ylioppilaslahjana vanhemmiltani. Olin pienestä asti haaveillut koirasta, mutta sopiva ajankohta löytyi vasta ollessani tarpeeksi vanha ottamaan täyden vastuun lemmikistä itselleni. Emma aloitti täysin uuden luvun elämässäni. Tulevaisuudensuunnitelmiini oli kuulunut mm. kätilöksi opiskelu, mutta pian löysinkin itseni sukeltamasta yhä syvemmälle koiramaailmaan. Emman kanssa toimiminen toi elämääni jotain sellaista, jota en ollut kokenut aiemmin. 

Aloittaessani 2015 työt lemmikkitarvikeliikkeessä, laajenivat eläinpiirini entistä enemmän ja lopulta alkoi mielessäni kyteä ajatus kissasta. En ollut koskaan aiemmin edes ajatellut haluavani kissaa, mutta jos ihan yksi vain kuitenkin... Olin ollut tekemisissä vain maatiaiskissojen kanssa, joten halusin päästä kokemaan elämää hyvän alun saaneen, tarkoin kasvatetun rotukissan kanssa. Kissaa valitessa pompin useamman pitkäkarvaisen rodun välillä ja ragdoll nousi ylitse muiden sen rauhallisen ja koiramaisen luonteen ansiosta. Halusin ehdottomasti suuren ja sosiaalisen kissan.

2017 Lamingtonin saavuttua ensimmäisenä kissana kotiini minulla ei ollut kunnollista kokemusta kissoista ennestään, vaan kaikki tietotaitoni pohjautui koiriin. Koska ragdollia verrataan usein koiranpentuun, lähdin kasvattamaan Lamia siltä pohjalta. Sain jatkuvasti kuulla kuinka "se on vain kissa", kun kuljetin Lamia mukanani töihin ja otin mukaan lenkeille Emman kanssa. Otin tämän itselleni haasteena; minähän näytän mihin kissat kykenevät! Meidän kodissamme ei kasva yhtään "vain kissaa", vaan Kissoja isolla K:lla. Lamingtonin tosiaan piti jäädä ainoaksi kissaksi, mutta vielä samana vuonna kasvattaja-asiakkaani etsi sijoituskotia tulevalle tyttöpennullensa ja kiinnostuin mahdollisuudesta päästä tutustumaan kissojen kasvatukseen. Näin Saaga muutti luokseni ja lopulta olinkin jo kasvattajakurssilla ja odottamassa Saagan synnyttävän minulle oman jalostusnaaraani...

Saagan myötä löysin täyden kipinän kissaelämään. Jos aiemmin elämäni koostui pelkistä koira-asioista, on siihen päälle kasvanut vielä täydellinen hullun kissanaisen ruumiillistuma. Kissoissa on jotain sellaista, jota ei osaa edes selittää. Ne tarjoavat haastetta ja rakkautta juuri sopivassa paketissa. Niiden kanssa täytyy oikeasti keskittyä siihen, mitä ne haluavat meille kertoa. Luoda suhde, joka ei ole itsestäänselvä. 

Mielestäni tärkeintä kissojen ja ylipäänsä eläinten kanssa on se, mitä niiden kanssa puuhataan tavallisessa arjessa. Vaikka käymmekin näyttelyissä, koen sen enemmän ihmisen kuin eläimen harrastukseksi. Meillä kissojen mielestä paljon mielekkäämpi ja tärkeämpi harrastus on metsissä seikkailu, turvallisesti valjaissa tottakai. Välillä he pääsevät myös rattaissa mukaan koiralenkille, jolloin he saavat nauttia ulkoilmasta ja me saamme edetä lenkillä hivenen reippaammin. Sisällä harjoittelemme temppuja ja ruokailuissa painotetaan aktivointia. Kesäisin koko lauma kulkee mukanamme mökillä, jonne on rakennettu heille oma kissatarha. Varsinkin Saaga ja Taimi nauttivat mökkeilystä ja viettäisivät vaikka kaikki päivänsä ulkona juosten puusta puuhun, palvelijat hihnan toisessa päässä perässä juosten. Lamington ottaa mökkeilyn rennommin ja keskittyy pitämään seuraa sohvatyynyille. Kaikki eläimet pääsevät myös mukaani töihin, jossa he usein toimivat mainosmalleina ja tuovat iloa asiakkaille.  

Kaikki kotonani asuvat eläimet on testattu (tai tullaan testaamaan) Karva-Kavereiksi. Oranssit työliivit viestivät siitä, että he ovat hyväluonteisia ja luoksepäästäviä. He kiertävät jokainen vuorollaan niin vanhainkodeissa, kuin kehitysvammaisten palvelutaloissa tai lasten yleisötapahtumissa. Karva-Kaverina toimiminen on henkilökohtaisesti minulle tärkein harrastus, sillä se tuo niin paljon iloa kaikille osallisille. Eläimet saavat nauttia jakamattomasta huomiosta ja varsinkin vanhat dementiapotilaat aivan heräävät uudestaan henkiin silittäessään pehmoisia eläimiä. Vein Saagan pennut ensimmäisen kerran vanhainkotiin heidän ollessa 6-viikkoisia. Oli koskettavaa nähdä miten hellästi vanhukset kohtelivat pieniä pentuja, siinä kiteytyi kerralla kaikki se, miksi sitä haluan tehdä.

Kissoistani vain Taimi on tällä hetkellä kasvamassa jalostuskäyttöön. Saaga leikattiin 2019 kevään pentueen jälkeen ja Lamington on täysin kainalokaveriksi hankittu kastraatti. Aion jatkossakin pitää kasvatukseni hyvin pienimuotoisena, sillä tarkoituksenani ei ole vain kasvattaa Suomen kissalukua vaan jalostaa teille entistä upeampia ragdolleja koti- ja harrastuskäyttöön. Jotta tämä olisi mahdollista, tulen tulevaisuudessa tarvitsemaan sijoituskoteja naarailleni. Jos yhteistyö kanssani kiinnostaa, ole ihmeessä yhteydessä! Lisää kasvatuksestani löydät Kasvatuksen tavoitteet -välilehdeltä.